Ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrä vaihtelee koulutuksen järjestäjien, koulutusalojen ja tutkintojenkin välillä, mutta sitä on yleensä riittävästi. Ohjausta sen sijaan tulisi lisätä eniten tarvitseville.

Opetushallitus on selvittänyt ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrää ja riittävyyttä suomen- ja ruotsinkielisissä oppilaitoksissa. Selvityksen taustalla on hallitusohjelman linjaus, jonka mukaan lähiopetuksen ja -ohjauksen määrää lisätään ammatillisessa peruskoulutuksessa. Selvityksen toteutti Turun ammatti-instituutti yhteistyössä Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksen kanssa.

Ammatillisen opetuksen ja ohjauksen määrää selvitettiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän tilastoista sekä kyselyin koulutuksen järjestäjille, opettajille ja työelämän edustajille. Kyselyihin vastasi vuoden 2008 touko-syyskuussa 93 koulutuksen järjestäjää, noin 640 ammatillisen peruskoulutuksen opettajaa ja 16 yritystä. Haastatteluissa oli lisäksi mukana oppilaitosten johtoa, ohjaushenkilöstöä ja opiskelijoita.

Ohjauksen tarve kasvaa edelleen

Selvitys osoitti, että opetuksen ja ohjauksen määrä vaihtelee koulutuksen järjestäjien, koulutusalojen ja tutkintojenkin välillä. Opetus ja ohjaus jakautuvat epätasaisesti, mutta eivät ole yleensä ottaen määrältään riittämättömiä. Sen sijaan kokonaisvaltaisen ohjauksen määrää tulisi lisätä ja kohdentaa tarkemmin sitä tarvitseville opiskelijoille.

Selvityksen mukaan opiskelijat, joilla on erityisiä tarpeita, eivät välttämättä saa riittävästi tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta tai tukea. Opiskelijoiden tarvitseman tuen ja ohjauksen määrän eriytymisestä on keskusteltu pitkään. Selvitys osoittaa, että tähän haasteeseen ei ole pystytty vastaamaan, vaan tarve toimintatapojen ja kokonaisvaltaisen ohjauksen kehittämiseen on entisestään kasvanut.

Koulutuksen järjestäjien, opettajien, opiskelijoiden ja työelämän edustajien käsitykset opetuksen ja ohjauksen riittävyydestä poikkesivat toisistaan. Koulutuksen järjestäjien käsitys oli positiivisin, opettajien käsitys kriittisin. Opettajat pitivät etenkin ammattiosaamisen näyttöihin, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukiopetukseen käytettävissä olevaa tuntiresurssia riittämättömänä. Yli 80 prosenttia opettajista oli sitä mieltä, että entistä suurempi osa työajasta kuluu opiskelijoiden kasvatukseen.

Uudet oppimisympäristöt vajaakäytössä

Keskimääräinen opetustuntimäärä opiskelijaa kohden vuonna 2007 oli 79,6. Määrä vaihteli aloittain liiketalouden ja hallinnon alan 54 tunnista luonnonvara- ja ympäristöalan 117 tuntiin vuodessa. Lähiopetusta oli opettajien ilmoituksen mukaan keskimäärin 26 tuntia opintoviikkoa kohti, koulutuksen järjestäjien mukaan 29 t/ov.

Kyselyssä selvitettiin myös uusien oppimisympäristöjen yleisyyttä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tietoverkkoja ja mobiilipalveluita oli käytettävissä 87 prosentilla opettajista ja heistä 86 prosenttia käyttikin niitä. Sähköisiä oppimisalustoja oli käytettävissä 72 %:lla opettajista, mutta vain 57 % ilmoitti käyttävänsä niitä. Oppilaitoksen ulkopuolisia työssäoppimispaikkoja oli käytettävissä 81 %:lla, ja niitä käytti 77 % opettajista.

Selvitykseen haastatellut opiskelijat kaipasivatkin vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien monipuolisempaa käyttöä. Opiskelijat ja opiskelijajärjestöt toivoivat myös enemmän lähiopetusta ammattiaineiden opetuksessa, lisätukea itsenäiseen opiskeluun, pienempiä opetusryhmiä ja uusia käytäntöjä työssäoppimisen ohjaukseen.

Työelämän edustajien mielestä opettajien olisi oltava työelämäjaksoilla vahvemmin ohjaajien ja arvioinnin tukena. Opiskelijoiden ammatillisia tietoja ja taitoja sekä työelämän pelisääntöjen tuntemusta pidettiin hyvinä.

Lähde: oph.fi